Flow-taiteiden tienraivaaja ja vannetanssin edelläkävijä


Kuva: Vilma-Lotta Mustonen



Merilei Mandelin (@merileikke) on Suomen suurimman ja pääkaupunkiseudun ensimmäisen vannetanssiyrityksen Vannetanssi.fi perustaja. Hänen elämäntyönsä kietoutuu vahvasti vannetanssin sekä muiden flow-taiteiden tunnettuuden kasvattamisen ympärille.


Kuinka kaikki alkoi?


Merilein matka flow-taiteiden parissa alkoi vuonna 2006 Liettuassa järjestetyiltä Shambala-festivaaleilta poinpyörityksen merkeissä. Hänen kaverinsa oli kannustanut tarttumaan välineeseen ja kokeilemaan pyörittämistä. Kokeilu johti innostukseen uutta lajia, ja myöhemmin myös muita flow-taiteita, kohtaan.


Yritteliään naisen persoonallisuutta kuvaa se, että kotiin palattuaan hän teki itselleen poit. Ne eivät kuitenkaan vielä tuolloin onnistuneet parhaimmalla mahdollisella tavalla, joten hän osti poiparin Helsingin keskustassa tuolloin toimineesta flow-kaupasta nimeltä Tikku-Ukko,


2007 Merileitä pyydettiin esiintyjäksi Luovan toiminnan yhdistys Luovius ry:n esiintyvään ryhmään Revontuliin, mutta hän kieltäytyi.


– Taisin vielä sanoa, että enhän minä nyt mitään esiintymishommia. Päätin kuitenkin mennä mukaan yhdistyksen toimintaan, jotta oppisin poi-tekniikkaa ja päädyinkin keikoille mukaan, Merilei kertoo.


Luoviuksessa esiintymisen ohessa Merilei perusti yhdessä ystävänsä Tom Lundgrenin kanssa Double Trouble -tuliduon. Duo teki tulipoita sekä klassisia tuliviuhkoja.


– Silloin ei vielä ollut russian grip -viuhkoja ja niihin perustuvaa tekniikkaa, Suomessa ainakaan.



Jos jotain ei vielä ole, luo se itse


Vannetanssiin Merilei törmäsi matkallaan Saksassa, tällä kertaa VooV-festivaaleilla vuonna 2008. Kuten aiemmin mainittu Shambala, keskittyi tämäkin festivaali psykedeeliseen konemusiikkiin.


Festivaalialueella Merilei törmäsi oletettavasti esiintyjänä toimineeseen naiseen, joka pyöritti tulivanteita. Kotiin palattuaan hän ryhtyi etsimään tietoa vannetanssista ja ensimmäiset videot löytyivät Youtubesta.


Pian Merilei ryhtyi järjestämään vannetanssijameja Helsingissä. Osallistujia tavoitettiin muutamia Facebookin HOOP @ Helsinki -ryhmästä.


Alkuvuosien rakkaisiin muistoihin kuuluu myös Kati Köykän, oululaisen vannetanssijan, kanssa toteutettu kiertue Oulussa ja Rovaniemellä. Kati tunnetaan lajin tuomisesta Suomeen ja vannetanssijat olivat ystävystyneet Facebookin kautta. Ensimmäinen paikka, jossa Merilei opetti palkattuna vannetanssia, oli Suomen Kansallisooppera.


Vannetanssi.fi / MoodforHoop on ollut olemassa vuodesta 2009, mutta perustettiin omaksi yrityksekseen vuoden 2010 lopussa. Tuolloin pääkaupunkiseudulla ei vielä ollut ainuttakaan virallista vannetanssitoimijaa tai -yritystä. Merilei jätti kokopäivätyönsä hammaslaboratoriossa sekä Luovius ry:n 2011, kun hän sai myönteisen starttirahapäätöksen yrityksen perustamista varten.


– En pitänyt enää eettisenä istua saman alan, jolle olin juuri perustanut yrityksen, yhdistyksen hallituksessa.


Yhdistyksessä toimiminen oli kuitenkin osoittanut hänelle, että ammattilaisena flow-taiteiden alalla voisi olla mahdollista tienata elanto. Hän oli järjestänyt yhdistyksen nimissä poitunteja sekä tehnyt keikkamyyntiä Revontulille ja Double Troublelle.


– Tottakai aluksi jännitti, että toimiiko mun suunnitelma. Ja rehellisesti sanottuna on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin useita kertoja, mutten kuitenkaan koskaan oikeasti tekisi niin.


Vannetanssi.fi on kasvanut tasaisesti alusta alkaen. Mitä enemmän vuosia kuluu, sitä varmempi Merilei on yrityksensä jatkuvuudesta. Työt ovat tasapainossa, hän pystyy elättämään itsensä ja osittain työllistämään myös muita.



Vannetanssi elämäntyylinä


Vannetanssi on kokonaisuus, jossa kehon ja vanteen liike ovat tasapainossa ja suhteessa toisiinsa. Pioneeri on sitä mieltä, että oman flow´n löytyminen ottaa aikaa.


­– Kyllä siihen meni 5–6 vuotta olla selvillä siitä, minkälaista vannetanssia haluaa tehdä ja löytää erottuva tyyli.


Merilei kerää inspiraatiota muiden lajien tanssitunneilta, joilta hän hakee arvokkuutta, puhtaita linjoja ja kehollista vahvuutta. Hänelle on tärkeää oman flow´n säilyttäminen, eikä hän halua vaikuttua liikaa muista vannetanssijoista. Toinen vahva inspiraation lähde on musiikki. Jos mikään kappale ei iske, on vaikeaa löytää uusia elementtejä omaan flow´hun.


– Liikun sen mukaan, miten näen musiikin tai miltä musiikki näyttää liikkeenä.


Vannetanssija ei ole koskaan tietoisesti treenannut asioita liian puhtaaksi, vaan tähtäin on ollut uuden etsiminen omaan tanssiin ja hyväksi improvisoijaksi tuleminen. Alusta saakka pyrkimys on ollut löytää katkeamaton flow mihin tahansa musiikkiin.


Vankka esiintymiskokemus saa hänet ajattelemaan tekemistään myös yleisön näkökulmasta. Tämä on ollut irrottamaton osa hänen vannetanssimatkaansa, sillä Merilei esiintyi poiden kanssa jo ennen kuin aloitti vannetanssin.


Hän muistaa erityisesti erään Existence-festivaalin esiintymisen 2010-luvun alusta, jossa hän esiintyi ajan hengen mukaisella led-vanteella. Vanne piti niin hirveää meteliä, että se tuli musiikin yli.


– Se oli superpaksua putkea, eikä led-lamppuja sen sisällä oltu kiinnitetty lainkaan, joten ne hakkasivat vanteen sisällä putken reunasta reunaan vannetta pyöritettäessä.


Flow-taiteet omaksi taidemuodokseen


Merilein tavoitteena on vakinaistaa flow-taiteiden asemaa esittävän taiteen muotona Suomessa ja tuoda ne esille omana kokonaisuutenaan.


– Koen tärkeäksi, että Cirko mainitsi minut merkittäväksi flow-taiteiden vaikuttajaksi Suomessa. Se, että tunnettu sirkuskoulu tunnistaa ja tunnustaa flow-taiteet, on tosi iso juttu meidän alalle.


Suomen ensimmäinen flow-taiteisiin keskittynyt tanssistudio, Belenos studio, avattiin syksyllä 2016. Tanssistudio syntyi showryhmä Belenos Group of Artsin tarpeesta harjoitella järkevämpinä aikoina kuin iltayhdeksän jälkeen, jolloin yleensä muilla studioilla oli tilaa. Nykyisin studiolla on merkittävä rooli flow-taiteiden harrastaja- ja ammattikunnan keskuudessa.


Merilei kokee elämäntyönsä jatkumisen tärkeänä, ja siksi hän näkee siirtyvänsä tulevaisuudessa muiden kouluttamiseen sekä uusien tekijöiden mentorointiin. Lisäksi hän toivoo vannetanssin tulevan vielä tunnetummaksi ja saavan vakinaisemman aseman Suomessa. Tulevaisuudessa yrittäjä toivoo työllistävänsä muita enemmän ja saavansa työlleen myös jatkajia.