Iiris Kukkosen (@hoopingfairy) Helsingin koti oli sisustettu pyörein muodoin, matot olivat pyöreitä ja hänellä oli jopa ympyränmuotoinen sänky. Tästä syystä myös lasten pinkki hulavanne oli päätynyt sekatavarakauppa Tigerista osaksi sisustusta. Leikkivanteen pyörittämisestä vyötäröllä tuli päivittäinen tapa, ja vähitellen Iiris huomasi jaksavansa aina hetken pidempään kuin edellisenä päivänä. Elettiin vuotta 2014.
Vanteesta syntyneen innostuksen myötä Iiris eksyi Youtubeen pyöritysvinkkien perässä. Sieltä löytyikin video, joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Videolla suomalaiset vannetanssijat Henna Matanuska ja Kati Köykkä nimittäin tekivät vanteella paljon muutakin kuin vyötäröpyöritystä.
Tuosta hetkestä lähtien vanne on aina kulkenut Iiriksen mukana. Tai voisi myös sanoa, että Iiris on kulkenut vanteen mukana.
Vanne on kuljettanut mukanaan ympäri Suomen – ja jopa japanilaiseen tv-ohjelmaan
Syksyllä 2014 Iiris aloitti ensimmäisellä MoodforHoopin alkeiskurssilla. Alkuvuodesta 2015 vannetanssija oli parhaimmillaan kolmella kurssilla samanaikaisesti ja harjoitteli suurimman osan vapaa-ajastaan.
– Addiktoiduin lajiin täysin ja näin öisinkin unia vanteen pyörittämisestä. Saatoin treenata kuusikin tuntia kerrallaan, Iiris kertoo.
Iiris on muuttanut takaisin kotiseudulleen Nivalaan yli kymmenen vuoden Helsingissä asumisen jälkeen. Vannetanssi on kuljettanut hänet moniin kaupunkeihin työpajojen ja opetuksen perässä.
– Mahdollisimman monen eri opettajan opetuksessa saa lajista paljon irti, sillä vannetanssissa on niin paljon eri tyylejä ja tapoja tehdä. Lisäksi pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin, joihin ei ilman yhteistä lajia välttämättä tutustuisi.
Ikimuistoisimpia ovat olleet vierailevien opettajien työpajat, kuten Emma Kennan sekä Babz Robinsonin työpajat Tampereella. Eniten hän kertoo kuitenkin oppineensa Kati Köykältä, joka tunnetaan vannetanssin tuomisesta Suomeen.
Katin kanssa hän päätyi japanilaiseen komediaohjelmaan QTube vuonna 2017. Kuvaukset järjestettiin Helsingissä ja vannetanssijoiden tehtävänä oli opettaa ohjelman juontajalle koreografia. Hän oppi sen yllättävän hyvin, vaikka opetteluun annettiin vain kaksi päivää, eikä hänellä ollut aiempaa kokemusta lajista. Lopuksi koreografia kuvattiin led-vanteilla esitettynä Esplanadin puistossa.
– Olen pyrkinyt käymään mahdollisimman monessa paikassa vanteen kanssa. Edellisen reissun tein Kolille, ja sielläkin vanne oli mukana.
Vannetanssi yhdistää ihmisiä ja usein ulkomaillakin on helppo tavoittaa harrastajia. Puolan matkalla Gdanskissa Iiris unohti kerran vanteensa lentokoneeseen, mutta korvaava vanne ja tanssikaveri löytyivät sosiaalisen median avulla samasta kaupungista.
Vannetanssiessaan Iiris tykkää keskittyä omaan flow`hun, ei niinkään koreografioihin.
– Vaikka tuleehan siitä tavallaan oma koreografia, kun tietyt sarjat menevät selkärankaan. Kuvailisin omaa tyyliäni ehkä niin, että vanne tanssii mun ympärillä ja minussa sen sijaan, että tanssisin itse.
Iiriksen mielestä parasta lajissa ovat luovuus ja lajin rajattomat mahdollisuudet. Vannetanssin avulla on löytynyt liikunnan ilo, eikä Iiris ole hurahtanut muihin liikuntalajeihin samalla tavalla.
– Vannetanssi on hyvää aerobista treeniä ja sillä pystyy treenaamaan itsensä päästä varpaisiin. Lajissa ei ole samaa muottia kaikille, ja se tekee siitä mahdollisen monelle.
Muuta liikuntamuotoa hän ei vannetanssin rinnalle kaipaa, sillä laji tulee pysymään matkassa vielä pitkään.
